Hanat auki

Seksuaalista virittymistä, halua ja intohimoa voi tarkastella erilaisten hanojen ja niihin liittyvien mielikuvien avulla. Moottoriurheilussa sanonta "hanaa!" merkitsee kaasuttamista ja lisää vauhtia. Kun toinen kokee vauhdin hurmaa, toisessa herää pelko ja halu jarruttaa. Vesihanojen tehtävä on saada vesi virtaamaan halutun lämpöisenä ja toivotulla paineella. Vanhanaikaisissa järjestelmissä on erilliset kuuman ja kylmän veden kääntimet, joiden avulla veden lämpötilaa ja painetta voidaan säädellä. Kehittyneemmissä malleissa on vedensekoitin, joka varmistaa veden lämpötilan tasaisuuden. Seksuaalinen "apparaattimme" kokee jotkin asiat halua kuumentavina ja toiset sitä viilentävinä. Kuten suihkusta tulee miellyttävä veden lämpötilan ja paineen ollessa itselle sopiva, erilaiset asiat nostavat tai laskevat yksilöllistä seksuaalisen virittäytymisen tasoa. Seksuaalinen halu, kiihottuminen ja intohimo ovat erillisiä, mutta yhteen kietoutuvia mielentiloja, tunteita, ruumiillisia reaktioita ja kokemuksia. Halua, kiihottumista ja niiden häiriöitä kuvaavia malleja on kehitetty 1960-luvulta tähän päivään. Ne poikkeavat keskenään esimerkiksi siinä, ajatellaanko kiihottumisen edellyttävän seksuaalista halua vai voiko halu herätä kiihottumisen myötä.

Vaikka miehen ja naisen anatomiat poikkeavat toisistaan ja molemmilla on seksuaaliseen kiihottumiseen liittyen omia haasteitaan, kiihottumisen tilassa kummankin genitaalialueella veren virtaus lisääntyy, lihakset jännittyvät ja laukeavat orgasmin myötä. Miehet kiihottuvat naisia nopeammin. Emotionaalisesti kiihottavina koettavat asiat vaihtelevat yksilöllisesti. Lääketieteen ja seksologian ammattilaiset korostavat halun ja kiihottumisen fysiologiaa todeten emootioiden, suhteen ja persoonallisuuden vaikuttavan asiaan. Psykoanalyytikot kuvaavat psyyken, tunteiden ja mielensisäisen kokemusmaailman lainalaisuuksia ja merkitystä seksuaalisen kiihottumisen käynnistäjänä ja ylläpitäjänä. Kokonaisvaltaisessa ajattelussa näkökulmat eivät ole toisistaan irrallisia. Yhdessä ne vaikuttavat seksuaaliseen haluun ja kiihottumiseen sekä mielihyvän ja nautinnon syntyyn tai estymiseen. Miten ajatukset seksuaalisesta kiihottumisesta ovat muuttuneet ja kehittyneet vuosikymmenten kuluessa?

1960-luvulla gynekologi William Masters &seksologi Virginia Johnson kehittivät seksuaalisen vasteteorian, jossa he kuvaavat seksuaalisen halun neliportaiseksi jatkumoksi. Sen ensimmäinen vaihe on fyysisen kiihottumisen tila, jossa verenkierto genitaalialueilla lisääntyy. Naisella se ilmenee kostumisena ja miehellä erektiona. Toinen vaihe plateau, ei nimestään huolimatta ei ole tasainen. Se kuvaa vaihetta ennen orgasmia, jossa molemmat ovat kiihottuneita ja kokevat mielihyvää. Kolmannessa laukeamisen vaiheessa saavutetaan orgasmi. Orgasmi ja tasannevaihe saattavat vaihdella ja jatkua. Mies saa tavallisesti (muttei aina) siemensyöksyn orgasmin yhteydessä. Neljännessä vaiheessa kummankin ruumiilliset toiminnot vähitellen palautuvat lepotilaan, jolloin verenkierto normalisoituu, hengitys tasaantuu ja pulssi rauhoittuu. Huolimatta suurista ansioistaan seksuaalisuuden tutkimuksen saralla tämä Masters & Johnsonin malli yksinkertaistaa ihmisen seksuaalista luovuutta ja myös rakentaa sille ennakkoajatuksia. Mallin mukaan kummankin on oltava kiihottuneessa tilassa, jotta seksi voisi onnistua. Mallia on kritisoitu juuri siksi, että se saattaa korostaa haluttomuuden valtaa. 1970-luvun lopulla psykiatri ja psykoanalyytikko Helen Singer Kaplan lisäsi Masters & Johnsonin malliin viidenneksi haluun ja kiihottumiseen liittyvät psykologiset tekijät. Halun voi laukaista ulkoiset tai sisäiset vihjeet. Ulkoisina vihjeinä toimivat jokin miellyttävä näkymä, tuoksu, maku tai ääni. Sisäisiä vihjeitä ovat esimerkiksi ajatukset, fantasiat tai onnellisuuden tunne.

1980-luvulla psykiatri Stephen Levinen kehittämän mallin mukaan naisen seksuaalisen haluttomuuden taustalla ovat vietti (biologiset mekanismit), kognitiivisina vaikuttajina odotukset, uskomukset ja arvot, sekä motivationaaliset tekijät kuten tunne-elämään ja parisuhteeseen liittyvät muuttujat.

1990-luvun lopulla Kinsey-Instituutin johtajana toiminut John Bancroft ja Erik Janssen kehittivät Dual control -mallin, joka huomioi seksuaalista kiihottumista lisäävät ja estävät tekijät sekä niiden välisen tasapainon. Kaasu- ja jarrupolkimien tavoin ne vaikuttavat yksilöihin seksuaalisissa tilanteissa riippuen henkilön fysiologiasta, historiasta ja persoonallisuudesta. Halua vähentävät parisuhteessa ja elämäntilanteessa olevat ahdistusta tuottavat asiat, henkilökohtaisessa historiassa seksuaalisuuteen kielteisesti vaikuttaneet tekijät sekä fyysiset, lääketieteelliset ja lääkkeiden vaikutuksiin liittyvät tekijät. Malliin pohjautuvan kyselyn avulla on tutkittu seksuaalisia ongelmia, pakonomaista seksuaalista käytöstä, seksuaalista väkivaltaa ja riskikäyttäytymistä sekä seksuaalista virittäytymistä parantavia tekijöitä.

2000-luvun alussa lääkäri ja seksologi Rosemary Basson toi lineaarisen ajattelun tilalle kehämallin. Kehän keskiössä on seksuaalinen energia, joka vaikuttaa naisen motivaatioon olla vastaanottavainen seksuaalisille ärsykkeille. Haluun vaikuttavat esimerkiksi läheisyyden kaipuu ja rakkauden osoittaminen. Bassonin malli merkitsee käytännössä sitä, että halu voi syntyä seksuaalisen toiminnan myötä ja sen aikana. Kiihottumiseen vaikuttavat sekä psyykkiset että biologiset tekijät. Mallissa korostetaan suostumusta ja vapaaehtoisuutta, halukkuutta haluun ja sen löytymiseen sekä fyysistä ja emotionaalista tyydytystä.

Tuoreessa Seksuaalilääketieteen kirjassa (Duodecim 2020) miehen ja naisen halua ja kiihottumista lähestytään monipuolisesti. Myös edellä kuvatut mallit mainitaan teoksessa. Leena Väisälä kuvaa artikkelissaan seksuaalista halua monimutkaisena psyykkisten, emotionaalisten, biologisten ja hormonaalisten tekijöiden kudelmana ja elämän aikana vaihtelevana yksilön ominaisuutena.

Psykoanalyyttinen teoria kytkee seksuaalisuuden halun psyykkisen erillisyyden kokemukseen ja sen herättämiin tunteisiin. Parisuhteessa kahden yksilön psyykkinen todellisuus, sisäiset maailmat ja sisäistetyt tunnesuhteet vaikuttavat toisiinsa. Kummankin varhaisiin tunnesuhteisiin liittyneet kokemukset ja tunteet heräävät. Ne vaikuttavat suhteessa olevaan seksuaalisuuteen ja sen ilmaisemisen mahdollisuuksiin ja esteisiin. Kirjassaan Intohimoinen nainen (2004) Elina Reenkola toteaa erillisyyden kokemuksen heräävän halusta tietoiseksi tulemisen myötä. Rakkauden ja seksuaalisen halun paljastaminen ja ilmaiseminen korostavat erillisyyden kokemusta. Reenkolan mukaan nainen salaa seksuaalisuuttaan ja haluaan. Sijoittamalla aktiivisen toimijuuden ja viettelevyyden mieheen nainen voi säilyttää viattomuutensa ja rakkaudellisen yhteyden äitiin. Vastuun ottaminen omasta halusta merkitsisi irrottautumista äidistä ja kilpailua äidin kanssa. Mary Morganin (2019) mukaan rakkaussuhteessa on kyse sekä rakkaudesta että vihasta. Uteliaisuuden menettäminen näitä tunteita kohtaan itsessä ja toisessa on suhteen elävyyden kannalta kohtalokasta ja voi tappaa seksuaalisuuden suhteessa. Intiimissä suhteessa puolisot haastavat toistensa käsitykset itsestään ja toisistaan. Vaikeus ymmärtää toista ja kokemukset siitä, ettei itse tule ymmärretyksi herättävät vihan tunteita. Aggressio ja rajojen rikkominen ovat osa seksuaalista intiimiyttä, mutta ilman rakkautta ne muuttuvat vastenmielisiksi. Yhteyden puuttuminen omaan aggressioon johtaa haluttomuuteen ja läheisyyden kyvyn menettämiseen. Riitelemättömyyteen liittyykin usein myös seksuaalisen halun vähyys. Seksuaalinen halu ja kiihottuminen liittyvät aggressioon ja rajan ylittämiseen. Penetraatiossa toisen ruumiiseen sisään meno ja toisen päästäminen omaan ruumiiseen eivät mahdollistu tyydytystä tuottaen ilman rakkaudellista aggressiota. David Hewison (2009) kirjoittaa rakkauden ja vihan välisen tasapainon merkityksestä eroottiselle tyydytykselle. Aggression puuttuminen tyrehdyttää eroottisen tyydytyksen ja liian suuri määrä aggressiota tappaa rakkauden. Rakkauden palveluksessa oleva aggressio mahdollistaa suhteen syvenemisen ja eroottisten tarpeiden tyydytetyksi tulemisen.

Palaan mielikuviin hanoista seksuaalisen kiihottumisen ja tyydytyksen symboleina. Myös ajatus vihan ja rakkauden yhteydestä tai jommankumman sulkemisesta sopii teemaan. Sekä vihan että rakkauden hanaa tarvitaan. Ihmisen psyykkisen kehityksen varhaisissa vaiheissa vihan ja rakkauden tunteet ovat hallitsemattomia ja irrallaan toisistaan. Rakastava ja vaikeita tunteita sisällyttävä suhde mahdollistaa hankalien tunteiden kesyyntymisen ja vastakkaisten tunteiden samanaikaisen olemassaolon mahdollisuuden. Samoin aikuisuudessa kypsä ja luova suhde toimii tunteille kuten sekoittaja vedelle. Toimivassa suhteessa erilaisten tunteiden tunnistaminen, kokeminen, ilmaiseminen ja vastaanottaminen tulee molemmille luvalliseksi ja mahdolliseksi. Silloin hanat voivat olla tyydyttävästi ja turvallisesti auki.  

Sanna Aavaluoma

Kuva Jukka Isomäki